EDELBROCK AFB KAASUTTIMEN FILOSOFIA JA SÄÄTÄMINEN by Juho Könkkölä

 

JOHDANTO

Edelbrockin Performer –sarjan kaasuttimet ovat nykyään erittäin suosittuja korvaus- ja virityskaasuttimia. Kiistattomia kyseisen kaasuttimen etuja ovat yksinkertainen ja luotettava rakenne sekä helppo ja nopea säätäminen, eikä hintakaan ole paha. Kuitenkin usein kaasutin vain pultataan kiinni vanhan paikalle eikä kaasuttimen säätämiseen käytetä aikaa. Kokemuksieni mukaan kyseiset kaasuttimet toimivat vakiomoottorissa varsin hyvin suoraan laatikostakin. Kuitenkin kaikki moottorit ovat erilaisia ja kaasuttimen perussäädöt ovat karkea kompromissi, jotta kaasutin toimisi useimmissa moottoreissa sellaisenaan.

 

Säätämällä kaasuttimen voit pienentää saastearvoja ja kulutusta, parantaa tehoa ja  lisätä auton käyttömukavuutta. Ei siis mitenkään hukkaan heitettyä aikaa.

 

KAASUTINMALLIT

AFB:tä on ainakin 500, 600, 750 ja 800 cfm kokoisina. Cfm tarkoittaa Cubic Feet per Minute, eli kaasuttimen teoreettista maksimivirtauskapasiteettia. Iso moottori tarvitsee kierroksilla enemmän polttoaine-ilmaseosta, joten kaasuttimen on kyettävä tuottamaan moottorin vaatima lounas. Kaasuttimen vaihtaminen ei ole kuitenkaan oikotie onneen, vaan moottoria viritettäessä toimiva kokonaisuus on rakennettava harkiten.

 

KAASUTTIMEN VALINTA

Usein valitaan liian iso kaasutin. Mitä isompi sitä parempi on amerikanautoilijalle tavallinen filosofia, mutta kaasutinta valittaessa se ei päde – ainakin jos autolla halutaan ajaa muutenkin kuin poljin lattiassa.

 

Mitä suuremmat kaasuttimen kurkut (ja imukanavat) ovat sitä hitaampi on seoksen virtausnopeus pienillä moottorin kierroksilla, siis niillä kierroksilla, joilla katumoottoria 99% ajasta käytetään. Pieni virtausnopeus aiheuttaa polttoaineen heikkoa sekoittumista ja huonon tai ainakin epätasaisen sylinteritäytöksen. Käytännössä se tarkoittaa huonoa vastetta kaasupolkimen liikkeisiin ja kasvanutta kulutusta.

 

Toisaalta pienet kurkut saattavat ahdistaa suurilla kierroksilla moottoria.

 

Tätä dilemmaa ovat kaasutinsuunnittelijat pyrkineet ratkaisemaan esimerkiksi siirtymällä monikurkkuisiin kaasuttimiin, jolloin pienillä kierroksilla on käytössä pinta-alaltaan pienemmät kurkut ja kaasupolkimen lähestyessä lattiaa aukeavat toiset kurkut. Quadrajet –kaasuttimissa ajatus on viety vielä pidemmälle: siinä ensiökurkut ovat huomattavasti pienemmät kuin toisiot. AFB:ssä ensiöt ja toisiot ovat kutakuinkin samankokoiset.

 

Vaikka AFB onkin nelikurkkuinen kaasutin, jossa toisiot alkavat aukeamaan mekaanisesti vasta kun ensilöläpät ovat yli puolenvälin auki - silti liian suuresta kaasuttimen koosta on haittaa moottorin toiminnalle.

 

Moottorin läpi kulkevan ilmamäärän kuutiojaloissa voi laskea allaolevalla kaavalla:

 

rpm, annettu kierrosluku

iskutilavuus, litroissa

kaavassa käytetty volymetrinen hyötysuhde 0,85

Text Box:       cfm = rpm * iskutilavuus / 2 * 0,85 * 0.035

 

 

 

 

Volymetrinen hyötysuhde normaalimoottorissa 85% eli moottorin läpi ei kulje kuin 85% nimellisvirtauksesta, pitkälle viritetyissä kisamoottoreissa hyötysuhde voi olla 100%, jopa ylikin.

 

Alla olevassa taulukossa on suosituksia kaasuttimen valintaan erilaisille moottoreille edellisestä kaavasta johdettuna.

 

Vakio 307

5000rpm max

vol 0.80

= 350cfm ->

400- 500cfm järkevä koko

Katukäyttöinen 350

6000rpm max

vol 0.85

508cfm ->

500-600cfm järkevä koko

Pro-Street 350

6500rpm max

vol 0.95

= 615cfm ->

600-750cfm järkevä koko

Katukäyttöinen 455

5500 rpm max

vol 0.85

= 613cfm ->

600-750cfm järkevä koko

Pro-Street 455

6000rpm max

vol 0.95

= 748cfm ->

750-850cfm järkevä koko

 

 


 

KAASUTTIMEN RAKENNE

AFB kaasuttimessa on kolme eri polttoainepiiriä, jotka annostelevat polttoainetta moottorille:

tyhjäkäyntipiiri (idle)

pääsuutinpiiri (primary)

toisiosuutinpiiri (secondary)

 

Ymmärtämällä näiden osajärjestelmien toiminnan osut paremmin oikeaan kaasutinta säätäessäsi.

 

Tyhjäkäyntipiiri

 

Tyhjäkäyntipiiri tuottaa kaiken tyhjäkäynnillä moottorin tarvitseman polttoaineen. Tyhjäkäyntipiirin kautta menee myös suuri osa cruise-nopeuksien polttoaineesta. Rikas tyhjäkäyntiseos parantaa kaasuun vastaamista tyhjäkäynniltä ja pienillä kierroksilla poljettaessa, sillä kiihdytyspumppu on aina hieman myöhässä seosta rikastaessaan. Toisaalta mitä laihemmalla tyhjäkäyntiseos on sitä paremmin päästölukemat (CO) miellyttävät katsastusmiestä ja kulutus lompakkoa.


 

 

 

 

 

 

 

Moottorin alipaine vetää polttoaineen kaasuttimesta tyhjäkäyntipiiristä (Kuva). Piirille menevä alipaine ohjautuu kaasuläpän ollessa lähes kiinni siirtymäportin (7) ja tyhjäkäyntiruuvin rajoittaman portin kautta (8). Polttoaineen annostelu tapahtuu tyhjäkäyntiruuvin asennon sekä pääsuuttimen rajoittamana. Tyhjäkäyntiseokseen vaikuttaa siis pääsuutin, sen neulaventtiili ja tyhjäkäyntiruuvin asento. Tyhjäkäyntiseoksen säätämisestä myöhemmin.

 

 

Pääsuutinpiiri

 

Pääsuutinpiiri annostelee yhä suuremman osan polttoaineesta kun kaasuläppä aukeaa ja alkaa peittämään tyhjäkäyntipiirin toimintaa. Tyhjäkäyntipiiri ei kuitenkaan missään vaiheessa “poistu käytöstä”. Pääsuutinpiiri annostelee polttoainetta ilman virtausnopeuden ja imusarjan alipaineen mukaan.


 

 

 

Polttoaine vedetään pääsuutinpiiristä kun paine tippuu (alipaine kasvaa) eli ilman virtausnopeus kasvaa kaasuttimen kurkuissa (1 ja 2), kaasuläppien yläpuolella. Tämä alipainesignaali välitetään anturin (lähellä suutinta 3) kautta pienelle jousikuormitetulle (10) männälle (9), joka ohjaa pääsuuttimen neulaventtiiliä (5). Neulaventtiili säätää polttoaineen virtausta. Pääsuutin on siis kohokammion pohjalla ja myös kohon asento, eli miten bensapinta on säädetty vaikuttaa moottorille annosteltavaan polttoainemäärään.

 

Männän alla on siis jousi, joka lepotilassa (ei alipainetta) pyrkii nostaamaan neulaventtiilin ylös. Neulaventtiilissä on suuttimen kohdalta porrastettu kartio. Kun alipaine on niin suuri (matala moottorin kuormitustaso), että sen voima voittaa jousen voiman on neula (mäntä) alhaalla ja neulan paksumpi kohta on suuttimessa. Näin pääsuuttimen ja neulan välinen rako on pieni. Kun alipaine tippuu niin, ettei se jaksa enää voittaa jousen voimaa, nousee neula (mäntä) ylös, jolloin neulaventtiilin ohuempi osa on pääsuuttimessa. Näin seos rikastuu. Neulan ja suuttimen jälkeen polttoaine jatkaa pääkaivoon J (Primary Well), josta edelleen suuttimeen (6), jossa polttoaine sekoittuu ilmaan yhdessä ilmaputken (7) kautta tulevan ilman kanssa. Valmiiksi osin höyrystynyt polttoaine-ilmaseos löytää tiensä kaasuttimen kurkkuun ja moottoriin pikkukurkun (2) sisällä olevasta suuttimesta (3).

 

 

 

 

 

 

Pääsuutinpiirissä on käytännössä kolme komponenttia, joita vaihtamalla pääsuutinannostelua voi säätää: neulaventtiilit, jouset ja suuttimet. Palataan näihin myöhemmin.

 

Polttoaineen virtaus pääsuutinpiirissä on lähes suorassa suhteessa ilman virtausnopeuteen kaasuttimen kurkussa. Ilman virtausnopeus kasvaa joko kaasuläppää avaamalla tai moottorin pyörintänopeuden kasvaessa samalla kaasuläpän asennolla. Suuremmalla kuormituksella, esimerkiksi kiihdytettäessä puolikaasulla moottori tarvitsee rikkaampaa seosta. Tämä rikastus tapahtuu jo mainitulla neulaventtiilin liikeellä: alipaine imusarjassa laskee, jolloin jousen voima voittaa männälle tulevan alipainevoiman ja neula nousee (Kuva 4).

 

 

Toisiopiiri

 

Toisioläpät (kaksi taaepaan kurkkua) alkavat aueta mekaanisesti kun ensiöläpät ovat noin 2/3 auki. Ensiö- ja toisioläppien liikerata päättyy samaan stoppariin.

 

Ilmavirtausta kontrolloidaan ilmaläpillä, jotka näkyvätkin toisiokurkkujen päällä. Toisiopiiri annostelee polttoainetta vain kun ilmaläpät ovat auki, jotta polttoaineen annostelu tapahtuisi vain virtausnopeuden mukaan. Ilmaläppien liikkumista hidastaa vastapainot. Ilmaläppien tehtävänä on varmistaa, että toisiokurkkujen ilman virtausnopeus on riittävä, jotta polttoaineen annostelu sujuu mallikkaasti. Ilman läppiä toisiopiirin polttoainejärjestelmä ei ehtisi mukaan rikastamaan seosta kun pedaali isketään pohjaan.

 

 


 

 

 

 

 

 

Pääpiirteissään toisiopiirin polttoaineensyöttö toimii samalla periaatteella kuin ensiöpuolellakin. Polttoainekin tulee samasta kohokammiosta. Toisiopiirin annostelua ja toimintaa voi säätää suuttimia vaihtamalla (toisiopuolella ei ole neulaventtiilejä, meterin rods). Joskus, hyvin harvoin on ollut tarvetta poistaa tai lisätä painoa ilmaläppien vastapainoista.

 

 

 


SIIRTYMÄT TOIMINTATILASTA TOISEEN

Kolmen annostelupiirin lisäksi AFB:ssä on kaksi siirtymäjärjestelmää: kiihdytyspumppu ja toisioiden kiihdytyspiiri - joiden tehtävänä on peittää epäjatkuvuuskohdat siirryttäessä polttoaineen annostelupiiristä toiseen.

 

 

Toisioiden kiihdytyspiiri

 

Kun toisiotläpät alkavat avautua on ilman virtausnopeus kurkuissa erittäin alhainen. Vastaavasti läppien yläpuolella ei ole riittävästi virtausta (alipainetta), jotta polttoaineen virtaus ehtisi mukaan läppien avautuessa. Ilman järjestelmää peittämään tätä siirtymäkohtaa olisi seurauksena moottorin pätkiminen aina kun toisiot alkavat aueta, sillä seos menisi hetkellisesti liian laihaksi.

 

AFB:ssä ongelma on ratkaistu pienellä polttoainesuuttimella (Kuva 6: 2) juuri ilmaläppien alapuolella. Ilman virtausnopeus ilmaläpän reunassa, kun läppä on raollaan on juuri riittävä vetämään polttoainetta polttoainesuuttimesta. Kun ilmaläpät aukeavat enemmän alkaa toisiopiirin normaalitoiminta ja tämän pienen suuttimen merkitys jää vähäiseksi.

 

 

 

 


Kiihdytyspumppu

 

Kun kaasupoljin isketään äkisti pohjaan (läpät aukeavat), ilmavirtaus moottorin läpi nopeutuu välittömästi. Mutta polttoaine on paljon raskaampaa kuin ilma, joten sen kiihdyttäminen ei suju yhtä nopeasti kuin ilman. Jotta näissä äkillisissä muutoksissa moottori ei menisi laihalle on AFB:ssä (ja monessa muussa kaasuttimessa) kiihdytyspumppu.

 

Kiihdytyspumppu (kuva 7) toimii mekaanisesti ruiskuttaen polttoainetta ensiökurkkuihin aina kun läppiä avataan. Mitä enemmän kerralla avataan sitä enemmän polttoainetta. Pumppu on yksinkertaisesti pieni mäntä, joka puristaa kiihdytyspumpun suuttimien kautta polttoainetta.

AFB:ssä pumpun annostelemaa polttoaineen määrää voi säätää muuttamalla kaasuttimen ulkopuolella olevan vivun akselointikohtaa: mitä lähempänä kaasuttimen runkoa, sitä enemmän polttoainetta.

 

 

 


KAASUTTIMEN TOIMINTAAN LIITTYVÄT LAITTEET

Kaasuttimen häiriötön toiminta on riippuvainen myös kaasuttimen ulkoisista laitteista, kuten polttoainepumpusta ja ilmanputsarista.

 

Polttoainepumput ja -paine

Vältä ylisuuria polttoainepaineita, sillä AFB:n neulat eivät välttämättä pidä. Tyhjäkäynnillä bensapaine ei saisi olla enempää kuin 6psi:tä, jos pumppujärjestelmässä on regulaattori, niin se tulisi säätää 5,5psi:hin. Edes täysikaasulla paine ei saisi alittaa 2.0psi:tä.

 

 

Ilmanpuhdistin

Käytä aina normaaliajossa ilmanputsaria ja pidä se puhtaana. Likainen, virtausta estävä putsari sekoittaa kaasuttimen toiminnan.

 

 

KAASUTTIMEN SÄÄTÄMINEN

 

Tyhjäkäyntiseos

AFB:ssä on perinteiset tyhjäkäynnin seosruuvit, missä sisäänpäin (myötäpäivään) kierrettäessä seos laihenee. Tyhjäkäyntinopeus säädetään kaasuvivuston liikettä rajoittamalla kaasuttimen vasemmalla sivulla.

 

1. Käytä moottori lämpimäksi ja varmista, että ryyppyläpät ovat täysin auki

2. Älä poista ilmansuodatinta

3. Säädä toivottu tyhjäkäyntinopeus

4. Säädä yhtä seosruuvia löytääksesi suurimman mahdollisen tyhjäkäyntinopeuden ja jätä siihen (tarkalla kierroslukumittarilla helpointa)

5. Jos edellinen muutti tyhjäkäyntinopeutta enemmän kuin 40rpm, säädä tyhjäkäyntinopeus uudestaan

6. Säädä toinenkin seosruuvi kuten kohdassa 4

7. Säädä tyhjäkäyntinopeus

8. Säädä vielä varovasti kumpaakin ruuvia siten, että löydät suurimman käyntinopeuden

9. Säädä ruuveja laihemmalle, siten että kierrokset putoavat noin 20rpm

10. Säädä tyhjäkäyntinopeus

11. Tämä on laihin mahdollinen tyhjäkäyntiseos joka pitää tulpat parhaiten puhtaana ja kulutuksen kurissa

 

Erittäin rankoilla nokka-akseleilla on syytä varmistaa alipainemittarilla tyhjäkäynnin alipaine. Jos se on alle 7”Hg, saattavat neulaventtiilit (metering rods) alkaa liikkumaan jo alipaineen vähyyden vuoksi, jolloin tyhjäkäynnin säätäminen on hankalaa.

 


 

Täyskaasu

Parhaiten täyskaasun seossäätö tapahtuu luonnollisesti dynossa, mutta jos sinulla ei ole sellaista takapihalla niin perstuntumallakin pääsee aika pitkälle.

 

 

1. Määritä kierroslukualue täyskaasutehon muutosten arviomiseksi. Käytä lähtökohtana 50% korkeimman tehon kierrosluvusta. Esimerkiksi moottori tuottaa parhaan tehon 6000rpm, mitattava kierroslukualue on silloin 3000-6000rpm.

2. Kiihdytä täyskaasulla aloittaen 1000rpm ennen kohdassa 1 määrittämääsi kierroslukualuetta, lopeta parisataa kierrosta kierroslukualueen jälkeen. Mittaa kiihdytysaika sekuntikellolla. Mittaa vain moottorin viettämä aika määritellyllä kierroslukualueella.

3. Vaihda neula (metering rod), jossa voima-alue on kaksi-kolme pykälää rikkaammalla (neulan ohuempi kohta on vielä ohuempi). Neulapari maksaa noin 15€.

 

Neulan vaihtaminen käy muutamassa minuutissa:

- ilmanputsari pois

- avaa kurkkujen vieressä, kaasarin päällä olevat pienet luukut, kumpikin

  yhdellä torxilla kiinni

- nosta neula-mäntä yhdistelmä varovasti. Varo, ettei jousi lähde mukana tai tipahda

- vaihda neula, katso, että se kiinnittyy kunnolla sitä pitävään lukkojouseen

- tiputa neula ja mäntä varovasti paikalleen ja varmista, että se liikkuu jousta vasten

  esteettä ylös-alas

 

 

4. Toista kiihdytys kuten kohdassa 2. Älä ylläty vaikka ei muutosta olisikaan.

5. Analysoi tulokset:

Case 1: Nopeampi kuin perussäätö

Vaihda toisiosuuttimet kaksi pykälää rikkaammalle ja toista kiihdytystesti

  Jos nyt ei muutosta, olet valmis

 

Jos viimeisin testi on yhä nopeampi rikkaammalla asetuksella, vaihda yhä rikkaampia neuloja/suuttimia kunnes ei enää  muutosta ole havaittavissa ja pysy ensimmäisessä ”ei enää muutosta” –tasossa, toisinsanoen kahdesta saman ajan asetuksesta rikkaammalla seoksella oleva on ok.

 

 

Case 2: Hitaampi kuin perussäätö

Laihenna ensiötä ja toisiota kumpaakin yksi pykälä ja testaa vaikutukset

  Jos viimeisin testi on sama kuin perussäätö, palauta perusasetukset ja olet valmis

  Jos laihentamalla nopeutuu, niin jatka laihentamista kaksi pykälää kerrallaan. Lopulta valitse rikkaampi asetus kahdesta asetuksesta, jossa et enää huomaa muutosta.

 

Case 3: Ei havaittavaa eroa

Palaa takaisin perusasetukseen

 

 

Osakaasun säätäminen

Tässä on mielestäni AFB:n yksi parhaista ominaisuuksista: osakaasuseoksen säätämisen helppous. Osakaasuseosta (maantienopeudet) voi säätää helposti ja nopeasti juurikaan koskematta muihin asetuksiin.

 

Jos ajaessa tasaista nopeutta yli 50kmh tai kun kiihdytät kevyesti esiintyy yhtään kakoilua tai pätkimistä cruise-seos on todennäköisesti liian laiha. Vaihda neulat (metering rods) rikkaammalle pykälä kerrallaan kunnes ongelma poistuu ja jätä siihen.

 

 

 

Jos edellä kuvatussa tilanteessa ei ole mitään ongelmia kokeile laihentaa seosta (metering rods) yksi tai kaksi pykälää kerrallaan kunnes kakoilu alkaa ja rikasta pykälä takaisin. Mitä laihemmalle saat säädettyä cruiseasetuksen, sitä pienemmällä bensalla autosi kulkee maantiellä.

 

 

Osakaasukiihdytys

Kiihdytys osakaasulla kun alipaine imusarjassa on pieni (alle 5”Hg), tällöin bensan annostelu tapahtuu neulojen (metering rods) voima-alueella (ohuempi osa). Jos osakaasukiihdytyksessä on havaittavissa rykimistä tai kakoilua on neula vaihdettava voima-alueeltaan pykälä kerrallaan rikkaammalle. Liian laiha seos kuormitettaessa voi aiheuttaa nakutusta tai jopa männän tai venttiilin palamista.


Edelbrock suuttimet

 

077

#1420*

.095

#1426*

.110

#1432*

.080

#1421*

.098

#1427*

.113

#1433*

.083

#1422*

.100

#1428*

.116

#1434*

.086

#1423*

.101

#1429*

.119

#1435*

.089

#1424*

.104

#1430*

 

 

.092

#1425*

.107

#1431*

 

 

 

 

Edelbrock neulat (metering rods)

Cruise/Power

Cruise/Power

Cruise/Power

.057 x .049

#1437*

.065 x .057

#1461*

.070 x .057

#1418*

.058 x .052

#1438*

.067 x .049

#1462*

.071 x .047

#1453*

.060 x .052

#1439*

.067 x .055

#1463*

.073 x .037

#1454*

.060 x .057

#1440*

.068 x .042

#1446*

.073 x .042

#1455*

.062 x .052

#1441*

.068 x .047

#1447*

.073 x .047

#1456*

.063 x .037

#1442*

.068 x .052

#1448*

.073 x .052

#1457*

.063 x .047

#1443*

.068 x .057

#1436*

.075 x .037

#1458*

.065 x .037

#1444*

.070 x .037

#1449*

.075 x .042

#1419*

.065 x .042

#1416*

.070 x .042

#1450*

.075 x .047

#1459*

.065 x .047

#1445*

.070 x .047

#1451*

 

 

.065 x .052

#1460*

.070 x .052

#1452*

 

 

 

Tasakaasulta osakaasukiihdytykseen siirtymisen säätäminen

Neulan (metering rod) liikkumista alipaineen vaikutuksesta voi säätää vaihtamalla neulan jousen. Perussäädössä AFB:ssä on jousi, joka liikuttaa neulaa (rikastaa seoksen) kun alipaine on 5”Hg tai alempi. Jos moottorissa on keskialueen ajettavuudessa ongelmia; kun kaasu on osittain avattuna, mutta poistuu kun poljinta painaa syvemmälle on syytä kokeilla vahvempaa jousta. Saatavilla olevat jouset (Edelbrock osa# 1464) on listattu alla. Paras tapa valita jousi on laittaa imusarjaan kiinni alipainemittari ja lähteä koeajolle. Jos ongelma ei poistu jousia vaihtamalla on vika todennäköisesti seossäädöissä, joten neulojen kanssa on syytä jatkaa pelaamista.

 

 

 

Jousen väri

Sininen

Keltainen

Oranssi

Pinkki

Väritön

Siirtymän alipaine ("Hg)

3”

4”

5”

7”

8”

 

 

 

Kiihdytyspumpun säätäminen

Jos kaasupoljinta painaessa huomaat mitään kakoilua mikä ei näytä olevan syy-yhteydessä perussäätöihin, siirrä pumppua käyttävän vivun akselointia lähemmäs kaasuttimen runkoa. Tämä kasvattaa pumppussa olevan männän liikerataa ja siis lisää pumpun tuottamaa bensamäärää. Vivun akselointikohta kannattaa kuitenkin pitää niin kaukana kaasuttimen rungosta kuin mahdollista ilman kiihdytysongelmia.

 

Bensapinnan säätäminen

 

Irrota kaasuttimen kannen torx-ruuvit, sekä kiihdytyspumpun ja ryypyn vivustot siltäosin kun ne ovat kanteen kiinni. Nosta kansi pois. Käännä kansi väärinpäin tiivisteen kanssa (Kuva 8). Kohot ovat oikein kun tiivisteen ja kohon ulkopään välinen etäisyys on 1,1cm (7/16”). Säätääksesi kohon korkeutta taivuta varovasti kohon vartta, älä kuitenkaan taivuttaessasi paina neulaa istukkaansa vasten.

 

 

 

Edellinen on tärkein bensapinnan säätö. Voit myös tarkistaa kohon liikeradan alapään. Kansi oikeinpäin anna kohojen roikkua vapaasti. Välys tiivisteestä kohon ulkopäähän tulisi olla 3,2cm (1-1/4”)  +/- 0,5cm. Tarvittaessa taivuta kohon varressa olevaa metallilevyä.

 

 

 

Ryypyn säätäminen

AFB:tä on manuaali ja sähköryypyllä. Manuaaliryypyn toiminnassa ei ole sinänsä mitään erikoista. Ryyppy päällä tyhkäkäynnin (fast idle) säätöruuvi on sellaisessa paikassa, että sitä kääntääksesi kaasuvivusto täytyy kääntää ”hanat kaakkoon” asentoon. Mikäli et ryyppyä käytä lukitse ryyppyläpät auki asentoon tai ota läpät pois.

 

Sähköryypyn päälläoloaikaa säädetään kääntämällä ryypyn koteloa. Myötäpäivään kääntämällä ryyppy on pidempään päällä. Sähköryypyn säätäminen:  

­- käännä ja lukitse ryypyn kansi vastapäivään mahdollisimman pitkälle

- käytä moottori lämpimäksi

- käännä ryypyn kantta myötäpäivään kunnes ryyppyläppä alkaa sulkeutua ja siitä

  pykälä taaksepäin

- jokaisen muutoksen jälkeen varmista, että ryyppy aukeaa kokonaan moottorin

  ollessa käyntilämmin

 

 

 

 

 

 


 

 

 

KAASUTTIMIEN VAKIOASETUKSET

Kaasuttimen malli

CFM

Ensiösuuttimet

Toisiosuuttimet

Neulat

(Metering Rod) 

Jousi

Kohon neula

Koho ylä

1404

500

.086"

.095"

.065" x .052"

oranssi (5")

.0935"

7/16"

1405

600

.100"

.095"

.070" x .047"

oranssi (5")

.0935"

7/16"

1406

600

.098"

.095"

.075" x .047"

keltainen (4")

.0935"

7/16"

1407

750

.113"

.107"

.071" x .047"

oranssi (5")

.0935"

7/16"

1409*

600

.098"

.101"

.068" x .047"

oranssi (5")

.0935"

7/16"

1410*

750

.113"

.107"

.071" x .047"

oranssi (5")

.0935"

7/16"

1411

750

.110"

.107"

.075" x .047"

oranssi (5")

.0935"

7/16"

 

 

 

Koho ala
(±1/4")

K. pumppu

K. pumpun suutin

Läpät ensiö

Läpät toisio

Ensiökurkun

poraus

Toisiokurkun poraus

1404

1-1/4"

keski

.028"

1-3/16"

1-9/16"

1-7/16"

1-11/16"

1405

1-1/4"

keski

.028"

1-3/16 "

1-9/16"

1-7/16"

1-11/16"

1406

1-1/4"

keski

.028"

1-3/16 "

1-9/16"

1-7/16"

1-11/16"

1407

1-1/4"

sisä

.035"

1-7/16 "

1-9/16"

1-11/16"

1-11/16"

1409

1-1/4"

keski

.028"

1-3/16 "

1-9/16"

1-7/16"

1-11/16"

1410

1-1/4"

sisä

.035"

1-7/16 "

1-9/16"

1-11/16"

1-11/16"

1411

1-1/4"

sisä

.035"

1-7/16 "

1-9/16"

1-11/16"

1-11/16"

 

 

 

 

 

 

HUOMIOITA

 

Neuloja ja suuttimia ensiöpuolelle valitessa on laskettava suuttimen ja neulan välys. Tämä on se mitta, joka määrää polttoaineen virtausalan.

 

 

Jos siis haluat rikastaa cruisen seosta, mutta pitää osakaasukiihdytyksen seoksen samana pidä suutin samana, vaihda neula joka ensimmäinen luku on pienempi (välys kasvaa) ja toinen luku sama, esimerkiksi .068 x .047.

 

Jos vaihdat suuremman suuttimen se rikastaa cruisen ja voima-alueen seosta samassa suhteessa.

 

Ensiö ja toisiosuuttimet ovat keskenään vaihtokelpoisia. Suutinpari maksaa noin 8€ ja neulapari noin 15€.

 

Vaihtaaksesi suuttimet, avaa kaasuttimen kantta kiinnipitävät torxit, irrota kiihdytyspumpun ja ryypyn vivut siltäosin kun ne ovat kannessa kiinni. Nosta kansi varovasti pois ja aseta väärinpäin sivuun. Suuttimet näkyvät uimurikammion pohjalla: etummaiset suuttimet ovat ensiö ja takimmaiset toisio. Suuttimet ovat kierteillä kiinni ja lähtevät sopivan kokoisella ruuvimeisselillä. Älä kiristä suuttimia liikaa, sillä ne ovat melko pehmeää metallia.


 

Sekalaista

 

Kun vaihdat kaasutinta erilaiseen, varmista aina ettei kaasuvivusto jumita missään kohtaa ja, että kaasuläpät aukeavat täysin poljin pohjassa.

 

Jos vaihdat ”sähkökaasuttimen” tilalle (esim GM STW) AFB:n tms, niin samalla pitää vaihtaa myös virranjakaja alipainesäätimellä varustettuun.

 

Kaasuttimen säätäminen on hauskaa ja palkitsevaa puuhaa, varsinkin AFB:n kohdalla – sillä siihen on erittäin helppo tehdä muutoksia ja kaikki muutokset on tarvittaessa aina palautettavissa lähtötilanteeseen.

 

Kun aloitat säätämistä, ota tämä artikkeli tai alkuperäinen AFB manuaali mukaan ja mieti päissäsi kaastutinta tutkiessasi mikä osa tekee mitäkin.

 

Kaasuttimen kunnollinen kokeileminen ja säätäminen vaatii joukon erilaisia neuloja, suuttimia ja jousia. Nämä kannattaa hankkia kimppatallille tai porukalla.

 

 

 

Lähteet: Edelbrock manuaalit ja weppi-sivut sekä kokemukset useista AFB kaasuttimista.